Lyhytvuokrattaville asunnoille on kova kysyntä. Monet kotitaloudet ovatkin innostuneet vuokraamaan omassa asuinkäytössään olevaa asuntoa tai sen osaa satunnaisesti. Myös osa asuntosijoittajista on siirtynyt perinteisestä vuokraustoiminnasta lyhytvuokraukseen isomman vuokratuoton toivossa.
Lyhytvuokraus ei ole kuitenkaan aivan ongelmatonta, sillä Suomesta puuttuu tällä hetkellä toimintaa ohjaava lainsäädäntö. Tämä aiheuttaa epävarmuutta asuntojaan vuokraaville.
– Monesti on epäselvää tulkitaanko lyhytvuokraus asunnon tavanomaiseksi vuokraamiseksi vai majoitustoiminnaksi. Esimerkiksi huoneenvuokralaki ei määrittele sitä, mikä on lyhytvuokrausta, Suomen Vuokranantajat ry:n juristi Susanna-Maria Aarnivuo kertoo.
Taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä voi olla rajoituksia huoneiston käyttämisestä lyhytvuokraustoimintaan.
Haastava tilanne on kevään 2026 aikana osin helpottamassa, sillä eduskunta päättää rakentamislain uudistuksesta. Jos lakiehdotus menee läpi, asemakaava-alueella sijaitsevaa sijoitusasuntoa voisi vuokrata alle 28 päivän jaksoissa enintään 90 päivää kalenterivuoden aikana ilman erillistä lupaa. Kunta voisi kuitenkin sallia asunnon lyhytvuokrauksen tietyillä asemakaava-alueilla enintään 180 päivänä.
Muutos koskisi täysin sijoituskäytössä olevia asuntoja, mutta se ei rajoittaisi omistajan omassa vakituisessa asuinkäytössä olevan huoneiston lyhytvuokrausta.
Tarkkana vuokraustoiminnan verotuksen kanssa
Tämä sisältö näkyy vain tilaajille
Tilaamalla Kotitalo-lehden saat lukuoikeuden kaikkeen sisältöön kotitalolehti.fi:ssä.
Tutustu 2 viikkoa maksutta
Oletko jo tilaaja?
Tuleeko taloyhtiöllesi Kotitalo-lehti?
