Jo kynnyksellä huomaa, että nyt ei olla aivan tavanomaisen kerrostalon aulassa. Sisäänkäynti on sisäänvedetty kahden kerroksen korkeudelta, ja pääovien ympärillä on runsaasti ikkunapinta-alaa. Vähän kuin hotelliin kävelisi.
Sisäpuolella vaikutelma vain vahvistuu. Sisäänkäynti ei ole perinteinen porrasaula, vaan aulatilaan tullaan yhteisten oleskelu- ja keittiötilojen kautta. Aulasta löytyy myös postin ja pakettien noutopiste. Talon ulkopuolella on kesäisin kalustettu terassi.
Hotellivertaus ei ole siinäkään mielessä kaukaa haettu, että talosta löytyy lyhytaikaiseen vuokraukseen tarkoitettu kalustettu asunto. Asukkaat voivat vuokrata sen esimerkiksi vieraidensa käyttöön.
Vain vastaanottovirkailija puuttuu.
Laajaniitynkuja 5:n A-talo on 15-kerroksinen vuokratalo Vantaan Martinlaaksossa. Kokonaisuuteen kuuluu kuusi vuokrataloa, joista A-talo valmistui viimeisimpänä, syyskuussa 2023. Talot omistaa Y-Säätiö, ja asuntoja vuokraa konserniin kuuluva M2-Kodit.
Laajaniitynkuja 5:n ja etenkin A-talon tilaratkaisuissa ja materiaalivalinnoissa näkyy poikkeuksellisen vahvasti sisustusarkkitehdin kädenjälki. Voisiko talosta löytyä vinkkejä siihen, miten myös tavallisen taloyhtiön yhteisistä tiloista saataisiin viihtyisämpiä sisustussuunnittelun avulla?
Irtiotto tavanomaisesta
Laajaniitynkuja 5:n suunnittelu lähti siitä, että isolle asukasmäärälle haluttiin tarjota jotakin ekstraa. Vuokrataloissa on yhteensä noin 300 asuntoa. Kolme niistä on 2022–2023 valmistuneita uudiskohteita.
– Kokonaisuus on sen verran iso, että halusimme kokeilla jotain uutta ja satsata yhteistiloihin. Konseptisuunnittelu tehtiin yhteistyössä arkkitehtitoimiston kanssa, taustoittaa rakennusneuvos Pekka Kampman Y-Säätiöstä.
Sisustussuunnittelun konseptisuunnitelmasta vastasi sisustusarkkitehti Mari Järvenpää, joka siirtyi hiljattain Ramboll Finlandin palveluksesta perustamansa Suunnittelutoimisto Mami & Neron toimitusjohtajaksi.
– Suunnittelussa päästettiin irti tavanomaisesta kerrostalokokonaisuudesta. Konseptissa oli halu tehdä asumisesta yhteisöllisempää ja yhteisistä tiloista viihtyisämpiä ja kutsuvampia. Ajatus oli, että tilat houkuttelisivat talon asukkaat myös viettämään aikaa yhdessä, Järvenpää luonnehtii.
Ajatus oli, että tilat houkuttelisivat talon asukkaat myös viettämään aikaa yhdessä.
Millaisia ratkaisuja A-talossa käytännössä tehtiin?
Sisääntulon hotellimainen vaikutelma ei ole sattumaa, sillä juuri hotellimaisuutta A-talon tilaratkaisujen, pintamateriaalien ja valaistuksen suunnittelussa tavoiteltiin.
– Jo valaistusratkaisuilla voidaan tehdä paljon. Sen avulla voidaan korostaa tai piilottaa, sammuttaa tai nostattaa tiloja. Valaistuksella tuodaan tiloihin kolmiulotteisuutta, Järvenpää kertoo.
– Oleellista on, että valitaan oikean väristä valoa oikeaan tilaan, ja tiedostetaan, minne halutaan tunnelmavalaistusta. Ekologisuuden vuoksi valojen ei myöskään pidä palaa tarpeettomasti.
Väärät valinnat tekevät tilasta nuhjuisen
Pintamateriaalien suunnittelussa on huomioitava ulkonäön lisäksi esimerkiksi kulutuksen kesto ja kiiltävyys – sisustussuunnittelu on paljon muutakin kuin värien estetiikan miettimistä.
– Materiaalivalinnat ovat aikamoinen viidakko, sillä esimerkiksi maaleissa ja pinnoitteissa on paljon vaihtoehtoja, luokituksia ja määräyksiä, jotka tulee ymmärtää jo paloturvallisuudenkin kannalta.
Kerrostalossa on valittava ratkaisuja, jotka kestävät kulutusta ja ovat helposti huollettavia.
– Jos valitsee väärät materiaalit, hyvän näköinen tila muuttuu muutamassa viikossa nuhjuiseksi.
Tyypillistä on, että yhteisissä tiloissa on esimerkiksi seinä, johon kolahtaa tai osuu säännöllisesti kassi tai raskaampi kantamus. Sellainen paikka kannattaa pinnoittaa, vaikka ratkaisu olisi hieman maalaamista kalliimpi.
Suomen oloissa ykköshaaste on kenkien mukana yhteisiin tiloihin kulkeutuva lika: suola, hiekoitussepeli, lumi ja vesi. Väliä on niin lattiapintojen materiaaleilla ja väreillä kuin sillä, onko sisäänkäynnin yhteydessä riittävästi harjaavia ja puhdistavia pintoja.
– Suunnittelun aikaisilla likatestauksilla voimme selvittää, miltä kuivunut lika näyttää milläkin lattiapinnalla. Lika näkyy ja käyttäytyy eri tavalla riippuen siitä, minkä sävyinen pinta tai liukkaus- ja pintakarkeusluokan mukainen materiaali valitaan.
Järvenpää korostaa, että viihtyisän näköiset tilat eivät välttämättä tarkoita kallista hintaa.
– Toimivat ratkaisut eivät ole koskaan puhtaasti esteettisiä valintoja. Kun suunnittelija tekee käytettävyyteen liittyviä kestäviä ratkaisuja, yleensä estetiikka ja kutsuva lopputulos tulee ikään kuin kaupan päälle.
Jokainen kohde yksilöllinen
Uudiskohteissa sisustusarkkitehdin työtehtäviin sisältyy yleensä yhteistilojen pintamateriaali- ja värisuunnittelu sekä kiinto- että irtokalustus. Tilat on yhä useammin suunniteltu ja kalustettu ammattilaisen toimesta valmiiksi, eikä uusiin asuntoihin muuttavien tarvitse miettiä kalustusta.
Saneerauskohteissa tilanteet vaihtelevat. Niissä sisustusarkkitehti voi vastata esimerkiksi porras- ja aulatilojen, kerhotilojen, porraskäytävien, pesulatilojen, pihojen ja saunaosastojen suunnittelusta.
– Esimerkiksi porraskäytävät ja sisääntuloaulat ovat tiloja, joiden merkitystä viihtyvyyteen ei välttämättä ajatella – paitsi silloin, kun käydään kylässä talossa, jossa porraskäytävä sykähdyttää, sanoo sisustusarkkitehti ja LAB Muotoiluinstituutin lehtori Sari Anttonen.
Saneerauskohteissa päivitetään yleensä aina valaistus.
– Riittävä valaistus, oikea-aikaisesti toimivat liiketunnistimet ja valon oikea värilämpötila lisäävät viihtyvyyttä ja hyvinvointia. Nämä ovat perusasioita, joiden toivoisi olevan aina kunnossa.
Jos budjetti on selvillä, voidaan hyvällä suunnittelulla säästää.
Vanhassa taloyhtiössä yhteistilat eivät välttämättä vastaa niiden nykyisiä käyttötarpeita, kuten etätyötä ja käsillä tekemisen tarvetta. Anttonen suosittelee järjestämään asukaskyselyn. Se on helppo tapa kartoittaa tarpeita ja toiveita yhteistilojen käytölle. Tulokset hyödyttävät todennäköisesti sisustusarkkitehtia.
Sisustussuunnittelu on yleensä järkevä toteuttaa muun saneeraushankkeen, kuten linjasaneerauksen, yhteydessä.
Taloyhtiön saneeraukset ovat tyypillisesti kalliita investointeja, jotka eivät näy suoraan asukkaalle.
– Pienellä lisäpanostuksella sisustusarkkitehti pystyy tuomaan asukkaalle näkyvää lisäarvoa, Anttonen sanoo.
Hänen mukaansa sisustusarkkitehtiin kannattaa ottaa yhteys mahdollisimman aikaisessa vaiheessa hanketta. Palvelu kannattaa kilpailuttaa.
Sisustusarkkitehdin käyttö ei ole lopputuloksen osalta välttämättä lisäkulu, Anttonen painottaa.
– Jos budjetti on selvillä, voidaan hyvällä suunnittelulla säästää. Lisäksi taloyhtiön hallituksen on turvallisempaa käyttää usein mielipiteitä jakavissa väri- ja tyyliasioissa ulkopuolista ammattilaista.
Pienilläkin asioilla vaikutusta
Sisustussuunnittelun osuus yleisten tilojen pintasaneeraushankkeen kokonaisbudjetista on tyypillisesti 10–30 prosenttia, arvioi Mari Järvenpää. Toteutuksen alustava kustannusarvio pystytään yleensä myös arvioimaan jo tarjousvaiheessa.
Taloyhtiöiden yhteisten tilojen saneerauksissa sisustussuunnittelua raamittavat luonnollisesti olemassa olevat rakenteet. Väliseinämuutoksiakaan ei voida yleensä juuri tehdä. Silti myös vanhoissa taloyhtiöissä voidaan tehdä paljon viihtyvyyden parantamiseksi.
– Tilojen tunnelman lisäksimateriaalit ja sävyvalinnat vaikuttavat paljon siihen, miten tilat kestävät aikaa ja käyttöä. Säilyykö kokonaisuus siistinä pitkään, ja onko se helposti siivottavissa ja ylläpidettävissä, Järvenpää sanoo.
Asumisen ratkaisut kaipaavat rohkeaa ajattelua, sillä väestön rakenne ja elämäntavat muuttuvat.
Pienillä asioilla voi saada paljon aikaan. Järvenpää luettelee: miellyttävä sävymaailma ja värikontrastit, valaistus, levähtämiseen sopivat istuimet yhteisissä tiloissa, kulkemista helpottavat matalat kynnykset, kaiteet, äänenvaimennus ja akustiikka.
Myös tilojen käyttötarkoituksen muuttamista kannattaa miettiä. Tarpeettomaksi jäänyt varastotila voidaan muokata vaikkapa kerhotilaksi tai kuivaustila kuntoiluhuoneeksi.
– Asumisen ratkaisut kaipaavat rohkeaa ajattelua, sillä väestön rakenne ja elämäntavat muuttuvat. Tärkeää on kuitenkin tunnistaa tapauskohtaisesti asukasprofiilit ja luoda ratkaisut, joille on aidosti tarvetta ja jotka palvelevat asukkaita arjessa.
