Pidän Suomen vaihtelevista vuodenajoista. Pidän talvesta ja kesästä, ja syksystä ja keväästä. Pidän aurinkoisista ja sateisista päivistä – siitä, että välillä on pakkanen ja välillä kuuma. Erityisesti pidän siitä, kun pitkän pimeän talven jälkeen huomaa, että päivät pitenevät ja valo lisääntyy. Yleensä hihkun kevään tuloa jo hyvissä ajoin tammikuussa, kun suurin osa ihmisistä elää vielä pimeää jouluvaloaikaa.
Tykkään myös ukkosesta, salamoista ja siitä, kun vettä tulee kuin saavista kaatamalla. Ainoa, mistä en niin välitä on pitkään jatkuva harmaus. Niistä viikoista, kun tuntuu, että pilvimassa on jumahtanut auringon ja maan välille niin, ettei alta pääse pois kuin lentämällä lentokoneella läpi.
Toivon, että vielä joskus olemme siinä tilanteessa, että jokainen asukas voi energiatehokkaasti ja ympäristöystävällisesti säätää oman asuntonsa lämpötilaa.
Vuodenaikojen rikkaus kuitenkin tarkoittaa meillä Suomessa myös sitä, että lämmitykseltä vaaditaan paljon. Talvella energiaa kuluu taloyhtiöissä enemmän, kesällä päästään vähän vähemmällä. Sitä mukaa kun ilmasto lämpenee, myös kesät kuumenevat, ja esimerkiksi jäähdytystä tullaan tarvitsemaan aivan eri tavalla kuin ennen.
Kun ulkolämpötilaan ei voi vaikuttaa, sisälämpötilaan pitää voida. Toivon, että vielä joskus olemme siinä tilanteessa, että jokainen asukas voi energiatehokkaasti ja ympäristöystävällisesti säätää oman asuntonsa lämpötilaa ja ilmanvaihtoa mieltymystensä mukaisesti. Yleiset ohjeet ja säädöt ovat tarpeellisia, mutta vanhuksen toiveet voivat olla erilaisia kuin nuoren aikuisen. Allergisen toiveet erilaisia kuin ei-allergisen.
Lämmityksen suhteen on kehitteillä monenlaista uutta, ja myös tekoälyratkaisut ovat tulleet taloyhtiöiden lämmityskeskusteluihin mukaan. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, mitä tuleman pitää.
