Isännöitsijä Ari Aaltonen Matinkylän huollosta kertoo, että eräässä taloyhtiössä herättiin – aivan konkreettisesti – uuteen tilanteeseen. Yhtiön asuntoon oli majoitettu majoitusvuokrayhtiön kautta joukko talven kausitöitä tekeviä ihmisiä pariksi viikoksi.
– Heillä oli niin sanotusti raskaat työt ja sen mukaiset huvit, Aaltonen sanoo.
Tilanne kehkeytyi sellaiseksi, että se piti saada jollain tavalla poikki. Mutta miten? Kyse ei ollut tavallisista, vuokrasopimuksella asuvista vuokralaisista.
Viestintä voi ratkaista ongelman
Suomen suurimman majoitusvuokrausta harjoittavan yrityksen Forenomin Suomen maajohtaja Iiro Eskelinen kertoo, että yhtiön nettisivuilta löytyy 24 tuntia vuorokaudessa päivystävän asiakaspalvelun numero.
– Jos häiriökäyttäytymistä ilmenee, meidän tulee saada siitä tieto välittömästi. Tarvittaessa lähdemme paikan päälle neuvottelemaan asiakkaan kanssa, mistä on kysymys. Tavallinen tapaus on, että asiakas ei ymmärrä häiritsevänsä naapuria. Soitto asiakaspalveluumme riittää ratkaisemaan ongelman, hän sanoo.
Äärimmäisissä tapauksissa Forenomilla on mahdollisuus purkaa sopimus. Purku tulee voimaan välittömästi. Nopea purku on mahdollista, koska asukkaat eivät ole asunnossa huoneenvuokralain mukaisella sopimuksella vaan majoitussopimuksella. Eskelinen sanoo, että kriteerit ovat silloin tiukemmat.
– On sanomattakin selvää, että haluamme toimia hyvässä yhteistyössä taloyhtiöiden kanssa, ja pohdimme paljon, miten sitä voisi parantaa. Häiriökäyttäytymiselle on nollatoleranssi.
Eskelinen painottaa, että häiriötapaukset ovat harvinaisia. Hän sanoo kuitenkin tunnistavansa tapauksia, joissa tilanne on äitynyt ikäväksi ennen kuin majoitusvuokrayhtiölle on kerrottu.
– Me olemme olleet autuaan tietämättömiä koko asiasta. Silloinhan tämä motoriikka ei toimi. Jos häiriöitä tapahtuu, niihin pitää pystyä puuttumaan puolen tunnin tai tunnin varoitusajalla. Mutta jos tieto ei kulje, se on vaikeaa, hän sanoo.
Jos häiriöitä tapahtuu, niihin pitää pystyä puuttumaan puolen tunnin tai tunnin varoitusajalla.
Forenomille asia on keskeinen sikäli, että ilman yhteistyötä taloyhtiöiden kanssa yrityksellä on pian vähemmän taloyhtiöitä, joihin asiakkaitaan majoittaa.
– Yhtään asiaa ei jätetä selvittämättä, sen voi luvata. Se on meille elinehto. Kaikin puolin parasta on, että häiriöistä ilmoitetaan välittömästi. Ensimmäisessä vaiheessa taataan, että häiriö loppuu, mutta teemme myös toimenpiteitä, että häiriö ei toistu, Eskelinen sanoo.
Ennakkoluulot jylläävät asunto-osakeyhtiöissä
Ammattimainen majoitusvuokraus herättää paljon ennakkoluuloja asunto-osakeyhtiöissä. Näin kertoo asunto-osakeyhtiölainsäädäntöön erikoistunut asianajaja Marina Furuhjelm Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:stä.
– Suurin osa yhteydenotoista liittyy tilanteisiin, joissa ikään kuin ennakkoon ajatellaan, että tästä kyllä tulee meille vielä ongelmia. Todellisuudessa majoitusvuokraus ei aina aiheuta ongelmia. Minusta kannattaisi suhtautua ilmiöön rauhallisemmin, hän sanoo.
Jos asunnossa on jatkuvaa häiriköintiä, taloyhtiöllä keinot puuttua ja saada häiriöt poistettua talosta.
Jos asunnossa on jatkuvaa häiriköintiä, taloyhtiöllä on Furuhjelmin mukaan keinot puuttua ja saada häiriöt poistettua talosta. Käytännössä siis annetaan varoitus, ja asunto otetaan hallintaan. Jos häiriöt asunnosta jatkuvat, vaikka asukas on välillä vaihtunut, se riittää perusteeksi taloyhtiölle ryhtyä toimenpiteisiin.
– Asukkaan vaihtumisella ei ole väliä, jos häiritsevä toiminta asunnossa edelleen jatkuu. Taloyhtiö voi puuttua asiaan tapahtuneiden faktojen pohjalta, Furuhjelm toteaa.
Kielto yhtiöjärjestykseen?
Jos majoitusvuokrauksen haluaa pitää pois talosta, se on mahdollista – ainakin teoriassa.
– Yhtiöjärjestykseen voidaan laittaa määräys, jonka mukaan tällainen toiminta on yhtiössä kielletty, mutta asian muotoileminen aukottomasti on vaikeaa, Furuhjelm sanoo.
Tällainen yhtiöjärjestyksen muutos rajoittaa osakkaan hallintaoikeutta, jolloin se vaatii jokaisen osakkeenomistajan suostumuksen. Se on usein mahdotonta.
Yhtiöjärjestyksen muutos vaatii jokaisen osakkeenomistajan suostumuksen.
Isännöitsijä Ari Aaltonen kertoo, että jutun alussa mainitussa yhtiössä päädyttiin kirjaamaan yhtiöjärjestykseen määräys, jonka mukaan huoneistoissa ei saa harjoittaa ammattimaista huoneistohotellitoimintaa. Suostumuksen allekirjoittivat kaikki osakkaat, myös sijoittajaosakkaat.
Majoitusvuokrayhtiöiden kohdalla tilanne on selvä. Muunlaisessa majoitustoiminnassa kirjaus toimii Marina Furuhjelmin mukaan ehkä vain niin kauan, kun taloyhtiössä noudatetaan määräystä. Jos joku valitsee olla piittaamatta yhteisesti sovitusta säännöstä, taloyhtiölle jää mahdollisuus ottaa huoneisto hallintaan. Lopulta oikeuden pitäisi linjata, onko yhtiöllä siihen perusteet.
– Taloyhtiön pitää pystyä osoittamaan, että osakas on toiminut yhtiöjärjestyksen vastaisesti, eli että kyse tosiaan on ammattimaisesta toiminnasta. Jos osakas pystyy osoittamaan, että kyse ei ole ammattimaisesta toiminnasta, taloyhtiö ei välttämättä tule voittamaan oikeudenkäyntiä. Siksi määräyksen muotoilu on ongelmallinen, hän sanoo.
Furuhjelmin mukaan varsinkin Airbnb:n tyyppisten toimijoiden ilmaantumisen takia lainsäädäntöä olisi tarpeen uudistaa.
– Tässä on selkeästi aukko lainsäädännössä, hän sanoo.
