10 kysymystä sisäilmasta

Kirjoittanut Matti Tuovinen 29.1.2019 ja päivitetty 6.2.2019
Hyvä huoneilman suhteellinen kosteus on talvella 20–40 %. Viherkasvit lisäävät ilmankosteutta.

Mietityttävätkö sisäilma-asiat? Lue asiantuntijoiden vastaukset yleisimpiin kysymyksiin. Niistä selviää muun muassa se, että pyykit kannattaisi kuivattaa kylpyhuoneessa olohuoneen sijaan.

1. Milloin sisäilma on liian kosteaa?

Liian kostea sisäilma voi tuntua tunkkaiselta. Talvella, ääritapauksessa, liika kosteus voi tiivistyä kylmille pinnoille ja vahingoittaa rakenteita. Usein syynä on puutteellinen ilmanvaihto ja rakenteiden ilmatiiveys.

Sisäilman kosteuteen vaikuttavat myös ihmiset, ruoanlaitto ja suihkussakäynti. Jos pyykkejä lisäksi kuivattaa huonetiloissa, ilmankosteus nousee varmasti. Pyykit olisi paras kuivattaa kylpyhuoneessa, ja suihkun jälkeen sekä kokatessa olisi hyvä tehostaa ilmanvaihtoa, jos mahdollista. Talvella hyvä huoneilman suhteellinen kosteus on 20–40 %, kesällä tyypillisesti 50–70 %.

Vastaaja: rakennusterveysasiantuntija Jarkko Kemppi, Bravida Finland Oy

2. Milloin sisäilma on liian kuivaa?

Liian kuiva sisäilma on talvikauden riesa. Kovimmilla pakkasilla sisäilman suhteellinen kosteus laskee jopa alle 20 prosenttiin. Moni kokee ihon ja limakalvojen kuivuvan. Liian kuiva ilma ei vaurioita talon rakenteita, mutta aiheuttaa asukkaille ärsytysoireita ja altistaa sisäilman epäpuhtauksien vaikutuksille.

Ilmankostutinta voi käyttää, kunhan käyttää sitä oikein eli vaihtaa suodattimet ja puhdistaa laitteen säännöllisesti. Kostuttimen pariksi on hyvä ostaa suhteellisen ilmankosteuden mittari. Sen tulisi olla laadukas, jotta siitä on hyötyä. Halvat mittarit reagoivat turhan hitaasti ja ovat epätarkkoja.

Vastaaja: rakennusterveysasiantuntija Jarkko Kemppi, Bravida Finland Oy

3. Miksi sisäilma tuntuu tunkkaiselta?

Tavallisin syy on liian pieni ilmanvaihto suhteessa siihen, mitä asunnossa tehdään. Esimerkiksi runsas pyykinpesu vaatii ilmanvaihdon tehostamista. Myös liian korkea huonelämpötila voi aiheuttaa tunkkaisuutta, koska lämpö lisää pintamateriaaleista irtoavia päästöjä.

Korvausilmaa pitää saada ja ilmaa pitää poistua riittävästi. Lisäksi ilman on kierrettävä asunnossa oikein. Poisto tapahtuu pesutiloista ja keittiöstä. Tyypillinen virhe on itse asennettu parketti, joka nostaa lattiapintaa ja sulkee raon wc:n ja kylpyhuoneen ovien alareunassa. Raot tarvitaan.

Vastaaja: erityisasiantuntija Mikko Saari, Eurofins ExpertServices Oy

4. Miksi asuntoon tulee hajuja?

Tavallisesti hajut tulevat naapurista tai rappukäytävästä. Usein syynä on, että jossakin asunnossa tai useammassa on tehty ilmanvaihtoon omia luvattomia säätöjä. Asunnosta tulee näin ylipaineinen, käryt puskevat porrashuoneeseen, nousevat siellä yläkertaan ja tunkeutuvat asuntoihin – erityisesti, jos niissäkin on tehty säätöjä, kuten tapetoitu vanha tuloilmaventtiili umpeen. Poisto toimii silti yhä ja vetää käryt asuntoon.

Jos porraskäytävässä tuntuu hajuja, kannattaakin tutkimukset aloittaa asunnoista. Ilmankierron pitää olla hallittua.

Vastaaja: asiantuntija Jari Ketola, LVI Kalske Oy

5. Kuinka tuuletan oikein?

Riippuu, onko asunnossa painovoimainen vai koneellinen ilmanvaihto. Painovoimaisessa järjestelmässä ikkunan avaaminen on ainoa keino ja nopea läpiveto energiataloudellisin tuulettamistapa. Koneellisessa ilmanvaihdossa tuuletus onnistuu napsauttamalla ilmanvaihtolaite isommalle asetukselle.

Toki jos tuuletusikkunat ovat olemassa, niitäkin saa käyttää, vaikka joskus toisin suositellaan. Nämä toisenlaiset suositukset perustuvat yleensä energiataloudellisiin näkökohtiin: avonaisen ikkunan alla oleva patteri hohkaa talvella äkkiä kuumana ja hukkaa lämmitysenergiaa.

Vastaaja: yrittäjä Petri Repo, RepAir-ilmastointi Oy

6. Milloin tarvitaan sisäilmatutkimusta?

Tutkimus kannattaisi tehdä ennaltaehkäisevästi: taloyhtiö voisi varmistaa aika ajoin, että sisäilma-asiat ovat kunnossa. Toki tutkimusta tarvitaan, jos on jo havaittu vaurioita, joilla voi olla vaikutusta sisäilmaan.

Tavallisimpia pulmakohtia ovat viat märkätiloissa ja ilmanvaihdossa. Myös asunnon materiaaleista irtoavat päästöt vaikuttavat sisäilman laatuun. Uudiskohteissa karkeasti puolet päästöistä aiheutuu pintamateriaaleista, toinen puoli kalusteista. Lisäksi erilaiset asumistottumukset vaikuttavat sisäilmaan.

Vastaaja: erityisasiantuntija Mikko Saari, Eurofins ExpertServices Oy

7. Miten painovoimainen ilmanvaihto toimii?

Painovoimaisessa järjestelmässä ilma kiertää sisään ja ulos luontaisesti ilman koneita: lämmin ilma nousee ylös poistohormeista ja vetää uutta ilmaa asuntoihin korvausilmaventtiileistä. Talvella järjestelmä on tehokkaimmillaan, kun ulko-ja sisäilman lämpötilaerot ovat suuret.

Painovoimaisen ilmanvaihdon talossa keittiön poistoputkeen ei saa kytkeä liesituuletinta, joka puhaltaa hormiin. Vain ilmaa kierrättävät laitteet ovat sallittuja. Muutoin käryt voivat kulkeutua naapuriin. Painovoimaisen ilmanvaihdon kunnossapito on asukkaalle helppoa: venttiililautasten pyyhkiminen riittää.

Vastaaja: asiantuntija Jari Ketola, LVI Kalske Oy

8. Miten koneellinen ilmanvaihto toimii?

Vanhempi versio tekniikasta on koneellinen poisto, sen jälkeen tuli koneellinen tulo ja poisto, jossa ilmanvaihtolaite on usein huoneistokohtainen. Näiden käytön suurin pulma on, että suodattimien vaihto unohtuu. Ne pitäisi vaihtaa ainakin kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä.

Toinen ongelma syntyy, jos asukas säätää itse ilmanvaihdon lautasventtiileitä. Niihin saavat koskea vain ammattilaiset, muuten talon ilmanvaihto voi mennä sekaisin. Kolmas pulma on, että asukas teippaa korvausilmaventtiilin umpeen. Näin ei pidä tehdä. Lisäksi ilmanvaihtokonetta ei saa koskaan täysin sammuttaa.

Vastaaja: toimitusjohtaja Jukka-Pekka Airikainen, ProAiri Sisäilmahuolto Oy

9. Miten ilmanvaihtolaidetta hoidetaan?

Asukas saa imuroida ilmanvaihdon lautasventtiilit harjasuuttimella ja pyyhkiä ne puhtaaksi. Taloyhtiön valitsema huoltofirma vastaa kaikesta muusta. Ilmanvaihtokoneiden suodattimien vaihtaminen ja laitteiden huolto kannattaa antaa ammattilaisten tehtäväksi. Näin suodattimet vaihdetaan ajallaan, ja samalla ammattilainen huomaa esimerkiksi laitteen likaantumisen ja korjaustarpeet.

Jos ilmanvaihtokonetta ei koskaan huolleta, kondenssivesi voi valua laitteen pohjalle ja rikko sähköosat. Pahimmillaan laitteen pinnoille kasvaa mikrobikasvusto, josta laite levittää pöpöjä sisäilmaan.

Vastaaja: yrittäjä Petri Repo, RepAir-ilmastointi Oy

10. Onko ilmanpuhdistimesta hyötyä?

Helposti liikuteltavia ilmanpuhdistimia löytää kodinkoneliikkeistä, ja niistä on hyötyä. Erityisesti laitteesta voi olla apua allergisissa perheissä ja kaupunkien ydinkeskustoissa asuvilla. Laitetta pitää muistaa käyttää ohjeiden mukaisesti ja huoltaa säännöllisesti. Suodatin tai suodattimet on vaihdettava ajoittain ja laite puhdistettava. Muutoin kone levittää keräämiään mikrobeja takaisin
huoneilmaan.

Liikuteltavan ilmanpuhdistimen kapasiteetti riittää tyypillisesti vain pienen huonetilan, kuten makuuhuoneen, sisäilman puhdistamiseen. Koko asunnon sisäilman puhdistamiseen tarvitaan useampi laite.

Vastaaja: toimitusjohtaja Jukka-Pekka Airikainen, ProAiri Sisäilmahuolto Oy

Matti Tuovinen

Kirjoittaja: Matti Tuovinen

Asuminen, taloyhtiöasiat, remontointi ja rakentaminen ovat olleet juttujeni keskiössä jo yli 20 vuoden ajan. Uutta tutkimustietoa ja uusia haasteita tulee tuon tuosta, ja hyötytiedon jakaminen on palkitsevaa. Parhainta palautetta on kuulla, että jutustani oli hyötyä.

Katso kaikki artikkelit kirjoittajalta Matti Tuovinen →

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Energia Huoneisto Pyykinpesu Sisäilma