Kylpyammeen poistoputki aiheutti vesivahingon – oliko vakuutusyhtiön kielteinen päätös perusteltu?
Asunnon kylpyhuoneessa tapahtui vesivahinko, jonka syynä oli ammeen poistoputki. Vakuutusyhtiö antoi kielteisen päätöksen, koska kylpyhuoneen kosteuseristys on hyvien rakennustapojen vastainen. Menikö oikein?
Vakuutuspäätökset perustuvat vakuutusehtoihin, jotka sisältyvät vakuutussopimukseen. Vakuutusehtojen tulkinnassa noudatetaan sopimusoikeudellisia periaatteita, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että vakuutussopimuksen sanamuoto ratkaisee ensisijaisesti sen, onko vahinko korvauskelpoinen.
Mikäli siis vakuutussopimuksessa on rajoitettu sellaisten vahinkojen korvauskelpoisuutta, jotka ovat aiheutuneet sellaisesta rakentamisratkaisusta, joka on rakentamisajankohtana ollut hyväksytty, mutta joka ei enää vastaa hyvää rakentamistapaa, on vakuutuspäätös sopimuksenmukainen.
Ilman vakuutussopimuksen ehtojen tarkastelua kysymyksessä esitettyä korvauspäätöstä ei kuitenkaan voi arvioida.
Käsitys hyvästä rakentamistavasta muuttuu ajan myötä. Oikeustieteessä vakiintuneen käsityksen mukaan sellainen rakenneratkaisu tai toteutus, joka ei enää vastaa hyvää rakennustapaa, mutta joka vastasi sitä sen rakentamisajankohtana, ei lähtökohtaisesti ole rakennusvirhe. Sellainen rakenneratkaisu tai toteutus, joka ei sen tekoajankohtanakaan ole vastannut hyvää rakennustapaa, on rakennusvirhe.
Tyypillisesti vakuutusyhtiöt eivät korjaa rakennusvirheistä (eli toteutusajankohtanakin hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta) aiheutuneita vahinkoja sen vuoksi, että vahingon katsotaan olleen rakennusvirheestä johtuen ennalta-arvattava. Toki vakiintuneesta tulkinnasta voi myös poiketa vakuutussopimuksen ehdoissa, mutta poikkeaminen voi olla kyseenalaista hyvän vakuutustavan näkökulmasta.
Asianajaja Marina Furuhjelm Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy