Suomalaiset kerrostalot ovat kopioita toisistaan

Isännöitsijä Aki Hahle ja hallituksen pj. Petra Sieppo ovat tyytyväisiä neljän taloyhtiön ryhmäkorjaushankkeeseen Helsingin Pihlajamäessä. Taloyhtiöt tunnetaan nimellä Silvennoisen tornit.

Suomen lähiöissä on eurooppalaisittain jopa ainutlaatuisen hyvät mahdollisuudet hakea kustannushyötyjä ryhmäkorjaushankkeilla.

Jos olet ajatellut, että lähiöasunnot ovat kuin yhdestä muotista, et juuri erehdy. Tampereen teknillisen yliopiston MuutosMallit-hankkeessa tutkittiin 260 aravarahoitteista pistetaloa (tornimainen, yksi porraskäytävä) ja lamellitaloa (pitkänomainen, useita porraskäytäviä) Suomen suurimmissa kaupungeissa. Talot oli rakennettu vuosina 1968–1985. Tuloksia vertailtiin lisäksi kuuteenkymmeneen satunnaisotoksella poimittuun aravataloon.

Kerrostaloasunnot perustuvat vain kymmeneen perustyyppiin.

Aineistosta tunnistettiin kahdeksantoista tyypillistä lähiöasunnon pohjaratkaisua, jotka kattoivat yli kahdeksankymmentä prosenttia lähiöaikakauden asunnoista. Tarkemmin katsottuna puolet asunnoista oli variaatioita toisistaan, eli lopulta kerrostaloasunnot perustuvat vain kymmeneen perustyyppiin. Mitä pienemmästä asunnosta on kyse, sitä yleisempi sen pohjaratkaisu on.

Arkkitehti Tapio Kaasalainen eritteli diplomityössään, että kolme yleisintä yksiömallia kattaa yksiöistä 61 prosenttia, kolme yleisintä kaksiomallia kattaa kaksioista lähes 50 prosenttia ja kolme yleisintä kolmiomallia kattaa kolmioista runsaat 40 prosenttia. Muut ajan kerrostaloasunnot eroavat tyyppihuoneistoista vain vähän. Myös talojen muissa rakenteissa on huomattavia yhteneväisyyksiä.

Ajan henki suosi samanlaista

Tampereen teknillisen yliopiston tutkijatohtori Satu Huuhka pohdiskelee yksituumaisuuden syitä ARAn ja Ympäristöministeriön Tutkitusti parempi lähiö -julkaisussa. Huuhkan mukaan lähiörakentamisessa standardoitua oli elementtitekniikka, eivät pohjaratkaisut. Syytä samankaltaisuuteen selittääkin todennäköisesti ajan yleinen tehostamistavoite: asuntoja haluttiin nopeasti ja paljon.

Korjaamisen kannalta kotimainen mielikuvituksettomuus on etu. Suomessa on eurooppalaisittain jopa ainutlaatuisen hyvät mahdollisuudet hakea kustannushyötyjä ryhmäkorjaushankkeilla. Ryhmäkorjaushankkeissa puhutaan yleisesti mahdollisuudesta kymmenen prosentin säästöihin, kun liki samanlaiset talot teettävät yhdessä esimerkiksi linjasaneerauksen.

Lue lisää ryhmäkorjaushankkeen toteuttamisesta Kotitalosta nro 6/2018.