Isännöintiliiton Putkiremonttibarometri 2018: taloyhtiöissä selvä kahtiajako

1.3.2017 Putkiremontti Tapiolassa

Suomalaiset taloyhtiöt ovat jakautuneet kiinteistön ylläpidossa kahteen ryhmään: vajaa puolet taloyhtiöistä ennakoi remontteja ja reilu puolet ei. Tämä käy ilmi Isännöintiliiton Putkiremonttibarometrista 2018.

46 prosenttia taloyhtiöistä ryhtyi putkiremontin valmisteluun, koska pitkän tähtäimen suunnitelmassa oli otettu kantaa remontin ajankohtaan. Osittain taustalla olivat myös putkiston kuntotutkimukset sekä putkivuodot.

– On mahdollista, että asut kiinteistössä, jossa muhii valtava korjausvaje.

54 prosenttia taloyhtiöistä sen sijaan ei turvautunut pitkän tähtäimen suunnitelmaan, vaan käynnisti putkiremonttihankkeen esimerkiksi siksi, että rakennuksen putket vuotivat tai märkätilat olivat vaurioituneet.

Pekka Harjunkoski

Isännöintiliiton kehityspäällikkö Pekka Harjunkosken mukaan erityisesti iäkkäillä kiinteistöillä pitäisi olla kiinteistön teknisten järjestelmien korjaussuunnitelma.

­– Hyvä nyrkkisääntö on 50 vuotta. Jos kiinteistöön ei ole tehty putkiremonttia, on jo kiire alkaa valmistella sitä, Harjunkoski sanoo.

Harjunkoski kehottaa osakkaita menemään yhtiökokouksiin tutustumaan taloyhtiön tilanteeseen.

– On mahdollista, että asut kiinteistössä, jossa muhii valtava korjausvaje. Hälytyskellojen pitäisi soida, jos vanhan kiinteistön korjaussuunnitelmassa on vain hankkeita, jotka eivät vaadi minkäänlaisia rahoitussuunnitelmia.

Kylpyhuoneita ei aina korjata

Putkiremontti tarkoittaa yleensä käyttövesiputkien uusimista ja sen yhteydessä tehtyjä muita remontteja, kuten viemäreiden, kylpyhuoneiden ja sähköjärjestelmien uusimista. Putkiremontin sisällöstä päätetään yhtiökokouksessa.

Barometri paljastaa, että putkiremonteissa lähes kolmasosa kylpyhuoneista jää korjaamatta.

– Jos taloyhtiö haluaa karsia kustannuksia, kylpyhuoneet jätetään usein korjaamatta. Tämä on asukkaiden kannalta harmillista, koska asumismukavuus ei parane. Lisäksi puutteelliset vesieristeet muodostavat merkittävän riskin talon rakenteille, Harjunkoski huomauttaa.

Isännöintiliiton Putkiremonttibarometria on tehty vuodesta 2009 ja se on kattavin tutkimus suomalaisten asunto-osakeyhtiöiden putkiremontteihin. Tutkimukseen vastasi 174 isännöitsijää ympäri Suomea.

Korjausvaje

  • Korjausvaje tarkoittaa rakennuksessa olevaa korjausvelkaa.
  • Sen määrä kertoo, kuinka paljon korjauksiin olisi pitänyt investoida, jotta rakennukset olisivat käytön kannalta hyvässä kunnossa.