Millaisia kokemuksia isännöitsijöillä on putkiremonteista?

Putkiremontti Espoon Tapiolassa.

Taloyhtiöissä arvostetaan perinteistä putkiremonttia, kertovat isännöitsijät. Kylppäreiden uusiminen koetaan tärkeäksi, ja kohtuullinen haitta-aika kiinnostaa.

Millaisia putkiremontteja isännöimissäsi taloyhtiöissä on viime aikoina tehty?

Pasi Pesonen: Syyskuussa valmistui ja alkoi kaksi perinteisen menetelmän mukaista putkiremonttia.

Outi Tamminen: Keväällä päättyi yksi perinteisellä menetelmällä tehty putkiremontti, jonka yhteydessä vaihdettiin huonejärjestystä kiinteistön yleisissä tiloissa, siirryttiin maalämpöön ja tehtiin sähkösaneeraus.

Anu Heimala: Minulla on parhaillaan menossa neljä linjasaneerausta, joista yksi tehdään perinteisellä menetelmällä. Toinenkin taloyhtiö olisi halunnut perinteisen mallin mukaisen laajan saneerauksen, mutta pankki ei myöntänyt rahoitusta. Hallitus miettii nyt, mitä tehdään.

Pasi Oldén: Kolme viimeistä putkiremonttia on kaikki toteutettu perinteisellä menetelmällä.

Mitkä asiat vaikuttivat päätöksentekoon?

Pesonen: Hankesuunnittelijan suosituksilla oli iso merkitys. Myös ajankohta on tärkeä. Sijaisasunnon löytäminen on kesällä helppoa, mutta kesällä tehdään eniten remontteja. Urakoitsijoiden resurssit ovat tiukoilla, joten he toivovat urakan aloittamista syksyllä. Haitta aikakin kiinnostaa. Asunnoista ollaan poissa noin neljä kuukautta, kun remontti kestää puoli vuotta.

Tamminen: Hankesuunnittelusta vastannut yritys kartoitti asukkaiden toiveita kyselyllä. Hallitus oli alusta asti aktiivisesti mukana suunnittelussa ja työpalavereissa. Kylppäreiden uusiminen koettiin tärkeänä. Asumisen haitta-aika kiinnosti, se oli keskimäärin kolme kuukautta.

Heimala: Ammattitaitoisen konsultin mielipide on tärkeä hankesuunnitteluvaiheessa. Pienillä paikkakunnilla myös rahoituksen saaminen vaikuttaa siihen, mitä on järkevä tehdä asunnon arvoon nähden. Yhdessä taloyhtiössä remontti toteutetaan haitta-aikojen osalta nopeutettuna: neljän kuukauden remontin haitta-aika on neljä viikkoa, ja siitäkin on asuttava poissa vain puolet.

Oldén: Esimerkiksi yhdessä taloyhtiössä pidettiin tärkeänä saattaa 1950-luvulla rakennettu talo 2010-luvulle modernisoimalla kylpyhuoneet.

Mitä hankkeet opettivat?

Tamminen: Hyvään hankesuunnitteluun kannattaa satsata. Tiedotuksen on toimittava, asukkaiden on pysyttävä kärryillä siitä, missä mennään. Hallituksen aktiivisuus helpottaa ja nopeuttaa päätöksentekoa.

Heimala: Osakkaiden kanssa on käytävä samat asiat moneen kertaan läpi, jottei mitään jää epäselväksi ja kaikki saavat vastaukset kysymyksiinsä.

Pesonen: Urakoitsijan ja etenkin työnjohdon valinta on oleellista. Hallituksen jäsenetkin voivat osallistua urakoitsijan haastatteluun ja kysyä rohkeasti suosituksia. Eri urakoitsijat hoitavat tiedottamisen eri lailla. Osa perustaa remonttisivuston, johon osakkailla on salasanat ja tiedottaa hyvin asioista, osa ei.

Oldén: Mitä aktiivisempi ja kriittisempi hallitus on sekä hankesuunnittelu- että varsinaisessa suunnitteluvaiheessa, sitä parempi. Hallituksen kannattaa pistää suunnittelija lujille. Viestintä ei onnistu täydellisesti koskaan, mutta nämä tuoreimmat remontit alkavat olla jo aika lähellä sitä. Urakoitsijat ovat palkanneet viestinnän asiantuntijoita.

Panelistit

Anu Heimala, isännöitsijä, Jyväskylän Yrityskonsultit Oy

Pasi Oldén, isännöintiyksikön päällikkö, Pirkanmaan Ammatti-Isännöinti Oy

Pasi Pesonen, aluejohtaja, isännöitsijä, Isännöintipalvelu Isarvo Oy

Outi Tamminen, isännöitsijä, Isännöinti Levasma Oy