Näin meillä kuunnellaan osakkaita – menestystarina Jyväskylästä

"Osakaskysely antoi hyvän selkärangan, johon nojata päätöksiä tehdessä", hallituksen puheenjohtaja Raimo Peltovuori sanoo.

Osakkaiden kuuntelu helpottaa hallituksen päätöksentekoa. Parhaimmillaan se nostaa taloyhtiön arvoa.

Jyväskyläläisen taloyhtiön yhtiökokouksissa käy kuhina. Peräti 30–40 osakasta kokoontuu vuosittain, kun oman taloyhtiön asioista tehdään päätöksiä.

Yhtiökokoukset ovat hyvä esimerkki siitä, miten osakkaiden kuuntelu ja yhteisöllisyys toimivat Aatoksenkatu 6:ssa. Taloyhtiötä johdetaan vuosittain päivitettävän kirjallisen strategian avulla. Pohja tälle luotiin vuonna 2010 osakkaille tehdyn kyselyn perusteella. Siihen vastasi peräti 70 prosenttia osakkaista.

Mitä useamman osakkaan ääni on päätösten pohjana, sitä paremmin päätöksiin sitoudutaan.

– Taloyhtiö on yhteisö. Kysely antoi hyvän selkärangan, johon nojata päätöksiä tehdessä. Mitä useamman osakkaan ääni on päätösten pohjana, sitä paremmin päätöksiin sitoudutaan, sanoo taloyhtiön puheenjohtaja Raimo Peltovuori.

Kuuntelu osaksi yhtiökokouskulttuuria

Aatoksenkadun kysely toteutettiin huolella. Siitä tiedotettiin osakkaille ja samalla heille kerrottiin, mitä taloyhtiöstrategialla tarkoitetaan. Tiedotteet jaettiin sekä sähköisinä että paperisina versioina.

Hallitus halusi myös varmistaa, että kaikki osakkaat ymmärsivät kyselyn tarkoituksen. Taloyhtiössä asuu useita iäkkäitä ihmisiä, ja tarvittaessa heitä autettiin kysymysten ymmärtämisessä henkilökohtaisesti.

Aatoksenkadulla osakkaiden kuuntelu on osa yhtiökokouskulttuuria.

Aatoksenkadulla osakkaiden kuuntelu on osa yhtiökokouskulttuuria.

– Meillä hallitus tekee päätöksiä osakkaiden tekemien linjausten perusteella. Vaikka hallitus vaihtuu, yhtiökokouksessa yhteisesti päätetty strategia pysyy, Peltovuori huomauttaa.

Hyvä maine näkyy asuntojen hinnoissa

Peltovuori tietää, että parhaimmillaan osakkaiden kuunteleminen nostaa koko taloyhtiön arvoa. Aatoksenkatu 6:n asunnot ovat alueellaan haluttuja.

– Taloyhtiöstämme meni kaupaksi asunto tarjouskilpailun jälkeen pyyntihintaa korkeammalla summalla. Naapuritalossa asunto saattaa olla myynnissä kuukausitolkulla ja neliöhinta on toinen.

Peltovuori puhuu taloyhtiöstään brändinä, jonka valtteja ovat muun muassa turvallisuus ja viihtyisyys.

Peltovuori puhuu taloyhtiöstään brändinä.

– Tämä ei ole kovin iso paikka ja ihmiset puhuvat meistä. Eihän sellainen voi olla vaikuttamatta taloyhtiön arvoon.

Kysely tuo esiin arjen kokemukset

Harvassa taloyhtiössä yhtiökokousten suosio on yhtä suurta kuin Aatoksenkadulla, mikä kertoo varmasti siitä, että osakkaiden kuuntelu jonkinlaisen kyselyn avulla on tärkeää.

Harvassa taloyhtiössä yhtiökokousten suosio on yhtä suurta kuin Aatoksenkadulla.

– Osakkailta pitää kysyä sellaisia arkeen liittyviä asioita, joista jokaisella on kokemuksia ja näkemyksiä. Tällaisia ovat muun muassa turvallisuus, siisteys, viihtyisyys ja rakennusten kunnossapito, sanoo Isännöintiliiton asiantuntija T&K Pekka Harjunkoski.

Peltovuoren tavoin myös Harjunkoski painottaa sitä, että kysymysten pitää olla yksiselitteisiä ja vastaamisen vaivatonta. Osakkaiden henkilöllisyys ei saa paljastua vastauksista.

– Taloyhtiöissä asuu paljon ihmisiä, joilla ei ole tilaisuutta tai uskallusta saada ääntänsä kuuluviin. Tämän takia pitää olla jokin kanava asumisen arkeen liittyvän palautteen antamiseen, Harjunkoski huomauttaa.