Ei ihme, että tunteet kuumenevat taloyhtiön kokouksissa. Taloyhtiö koostuu eri-ikäisistä ja -taustaisista ihmisistä. Jännitteitä voi syntyä vanhojen ja uusien asukkaiden tai sukupolvien välille.
Räjähdysherkiksi yhtiökokoukset tekee se, että niitä pidetään yleensä vain kerran vuodessa ja niissä päätetään asukkaille henkilökohtaisista asioista. Kokousten kohteena on suomalaisille pyhä asia: minun kotini, rauhani, yksityisyyteni ja talouteni. Erittäin lyhyen kokouksen aikana pitäisi käsitellä ja ratkaista kohtalaisen suuria ja joskus tulehtuneitakin asioita.
Uudet jäsenet voi ottaa huomioon sanomalla ääneen, keitä olemme, mitä olemme tekemässä ja miksi olemme kokoontuneet.
Kuka osaa ratkaista ristiriitatilanteet?
Asioista päätettäessä erilaiset persoonat ja sukupolvien arvot törmäävät. Nuoret haluavat ehkä taloon laajakaistaliittymän, mutta vanhat pitävät sitä rahareikänä. Hallituksen puheenjohtajan tai isännöitsijän sosiaalisista taidoista ja psykologisesta silmästä riippuu, kuinka vaikeista tilanteista luovitaan. Tutkijan ohje on yksinkertainen: noudata hyviä tapoja.
Hallituksen jäsenten on tärkeä kuunnella ihmisten mielipiteitä ja luoda arvostava, luottamuksellinen ilmapiiri myös keskenään. Uudet jäsenet voi ottaa huomioon sanomalla ääneen, keitä olemme, mitä olemme tekemässä ja miksi olemme kokoontuneet. Vanhoja jäseniä on syytä aina kiittää tehdystä työstä.
Esimerkiksi näin hallituksen luottamus voi kärsiä:
Taloyhtiön hallitus vaihtuu eikä vanha hallitus osaa päästää irti. Pahimmassa tapauksessa muodostuu varjohallitus, joka häiritsee hallituksen työtä. Ongelma vaanii kaikissa tilanteissa, joissa vastuu siirtyy ja vallasta luovutaan. Pitää noteerata, että yksittäiselle jäsenelle luopuminen voi olla vaikeaa.
Aiempia jäseniä voi kiittää heidän panoksestaan. Heille voi jopa luovuttaa paperin taloyhtiön ”emeritusjäsenyydestä”. Siirtymisriitin voi hoitaa kauniisti yhteisessä konsultaatiokokouksessa, jossa vanhat ja uudet jäsenet ovat läsnä.
Hallituksen vanhat jäärät muodostavat opposition ja vastustavat kaikkea uudistusta. Tuoreet hallituksen jäsenet turhautuvat ja jättäytyvät pois.
Juuri tästä syystä nuoria on vaikea saada mukaan. He turhautuvat, jos heidän mielipiteitään ei kuunnella eikä niitä saa läpi. Kannattaa pitää järjestäytymiskokous ja lausua ääneen, että hallitukseen on hyvä kuulua sekä vanhoja että uusia jäseniä.
Vanhat jäsenet voivat kokouksessa kertoa hyvistä käytännöistä. Uudet voivat kertoa, mikä sai heidät tulemaan mukaan ja mitkä heidän erityiset osaamisalueensa kenties ovat.
Hallitus on heikko ja pelkää pihaparlamenttia eli äänekkäiden asukkaiden haukkuja.
Pihaparlamentille voi antaa oman tehtävän seuraavaa kokousta varten. Ryhmän äänekkäimmän jäsenen voi pyytää mukaan hallituksen kokoukseen. Tällöin heidät pakotetaan kertomaan näkemyksistään julkisesti. Sen jälkeen on mahdollista kuulla myös muita näkemyksiä ja saada aikaan konsensuspäätös.
Myös uutta tekniikkaa voi hyödyntää. Sähköisen foorumin, kuten keskustelupalstan tai sähköisen ilmoitustaulun kautta mielipiteet tulevat näkyviin nimellä eivätkä anonyymisti.
Mahdollisuus esittää mielipiteitä ei kuitenkaan saa olla näennäisdemokratiaa, vaan niistä pitää tehdä yhteenveto hallituksen kokouksessa.
