Näin syntyy selvitys kunnossapitotarpeista

Uuden asunto-osakeyhtiölain edellyttämä selvitys kunnossapitotarpeesta on taloyhtiön hallituksen työkalu.

Uusi asunto-osakeyhtiölaki edellyttää, että taloyhtiön hallitus esittelee yhtiökokoukselle selvityksen viiden vuoden kunnossapitotarpeesta. Selvityksen tekemiseksi on tunnettava taloyhtiön kunto.

Monen taloyhtiön hallitus on jo varannut budjettiin rahaa kunnossapitotarveselvityksen laatimista varten. On ehkä tilattava kattava kuntoarvio, ja jopa tarkka kuntotutkimus voi tulla tarpeeseen.

- Jos taloyhtiön kuntoa ei ole koskaan kunnolla seurattu, voi edessä olla melkoinen savotta. Tällöin kannattaa turvautua insinööritoimiston tai vastaavan kiinteistöalan ammattilaisen apuun, Tapiolan Lämmön isännöitsijä Anssi Aittasalmi toteaa.

Hyvin isännöidyissä taloyhtiöissä kuntotietoa on omasta takaa jo tarpeeksi. Erillistä kuntoarviota ei välttämättä tarvita, vaan kunnossapitotarveselvityksen voi valmistella isännöintiyrityksen tekninen asiantuntija.

Selvitykseen olennaiset korjaustarpeet

Selvityksessä luetellaan kaikki tulevat kunnossapito- ja korjaustarpeet, jotka vaikuttavat olennaisesti talossa asumiseen tai asumiskustannuksiin seuraavien viiden vuoden aikana. Myös menneet korjaukset sisältyvät selvitykseen.

Kun kunnossapitotarveselvitys tehdään kerran kunnolla, sen tekeminen sujuu rutiinilla seuraavina vuosina. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että sama lappu esiteltäisiin yhtiökokouksessa joka vuosi. Selvitystä on päivitettävä, jotta se toimisi ideansa mukaisesti.

Kunnossapitotarveselvitys auttaa hallitusta arvioitujen korjauskustannusten jakamisessa tuleville vuosille. Selvityksen pääkohdat on liitettävä isännöitsijäntodistukseen. Näin myös asunnonostajat saavat entistä ajanmukaisempaa tietoa taloyhtiön kunnosta.

Uudistettu asunto-osakeyhtiölaki tulee voimaan 1. heinäkuuta. Sen keskeisimmistä vaikutuksista kerrotaan Kotitalon 4. numerossa, joka ilmestyy 18. toukokuuta.

Julkaistu: 11.05.2010