Mistä meidät muistetaan?

Jokainen taloyhtiö vähentää päästöjä rajusti tulevina vuosina. Suomen tavoitteena on leikata ilmastopäästöjä 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Rakennuskannan energiankulutusta supistetaan 60 prosenttia. Tällaiset ukaasit on esitelty valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa viime syksynä.

Utopiaa, sanoo moni. Niin ajatteli myös Werner von Siemens vuonna 1889, kun totesi, että hehkulamppu ei tule koskaan voittamaan kaasuvaloa. Ja IBM:n toimitusjohtaja Thomas Watson, joka arveli vuonna 1943, että maailmassa tarvitaan noin viisi tietokonetta.

Nyt on valinnan paikka: haluammeko tulla muistetuksi pessimisteinä ja näköalattomina vastustajina vai aktiivisina ja visionäärisinä ratkaisijoina?

Reilu vuosi sitten mediassa purnattiin taloyhtiöiden pakollisesta energiatodistuksesta. Keskustelussa tuijotettiin lähinnä pilkun paikkaa ja unohdettiin kokonaiskuva. Nyt viimeistään on aika herätä huomaamaan, että energiatodistus oli vain ensimmäinen pieni askel kohti energiatehokkuustavoitteita.

Mediakeskustelun sävy taloyhtiöiden energia-asioista on muuttunut täysin. Viime kuukausina tiedotusvälineissä on esitelty taloyhtiöiden uusia lämmitysratkaisuja, joissa on hyödynnetty uusiutuvia energiamuotoja. Nokialla kerrostalo vaihtoi kaukolämmön maalämpöön, Riihimäellä aurinkoenergiaan ja Keuruulla öljystä puupelletteihin ja aurinkoenergiaan. Hollolassa taloyhtiö siirtyi öljystä maalämpöön ja uusi ikkunat energiansäästön maksimoimiseksi. Pienempiä energiakorjauksia tehdään joka pitäjässä.

Mediassa esitellyt yhtiöt ovat todenneet, että energiatehokkuuden parantaminen on taloudellisesti kannattavaa. Riihimäen esimerkissä aurinkolämpöremontin takaisinmaksuaika on isännöitsijän mukaan nolla vuotta. Taloyhtiö saa valtiolta korjaustukia ja asukkaat säästävät remontin yhteydessä asennetun edullisemman laajakaistayhteyden hinnassa.

Energiaa voi jokainen asukas säästää myös omassa arjessaan. Lapsena nauratti, kun mummo kulki sammuttelemassa valoja ja piti lampun päällä vain siinä huoneessa, missä kulloinkin oleskeltiin. Mummo oli aikaansa edellä. Me jälkipolvet muistamme sen.

Marjut Joensuu

Julkaistu: 11.03.2010