Putkiremontti tulee, oletko sopeutuja vai varautuja?

18.1.2019
Kuva: Kaisa Leiwo Isoon taloyhtiön remonttiin voi suhtautua sopeutuen tai varautuen.

Taloyhtiön putkiremontin aikaisia asumisoloja voisi verrata sotaolosuhteisiin, sanoo kaupunkitutkimuksen dosentti Timo Kopomaa Helsingin yliopistosta. Tutkija tunnistaa taloyhtiön asukkaissa kahta eri selviytymismallia.

Perinnäisessä putkiremontissa kylpyhuoneet puretaan, viemärit vaihdetaan ja koko taloon vedetään uudet putket. Putkilinjojen ja asuntojen sijainti vaikuttaa siihen, miten pitkään remontti vaikeuttaa asumista kussakin kodissa.

Dosentti Timo Kopomaa Helsingin yliopistosta tutki, miten pitkän putkiremontin kaltainen kriisi vaikuttaa asumiseen ja millaisia selviytymiskeinoja ihmiset keksivät. Kopomaan mukaan asukkaat voi jakaa karkeasti kahteen selviytyjämalliin: varautujiin ja sopeutujiin.

Sopeutuja elää päivän kerrallaan

Sopeutuja ei huoli etukäteen. Hän katsoo, mitä eteen tulee ja toimii sen mukaan. Sopeutuja esimerkiksi pyytää yöpymispaikkaa sukulaisten luota tai hotellista vasta, kun on ihan pakko. Hän luottaa, että asiantuntijat eivät laita häntä niin pahaan rakoon, etteikö siitä selviäisi.

Kopomaan mukaan sopeutuja mukautuu usein olosuhteiden pakosta: ei ole rahaa tai voimia järjestellä varamajoitusta eikä hankkia tietoa tulevasta. Sopeutujissa on myös enemmän ikäihmisiä, joille koti voi olla merkittävä osa hoivakuviota.

Sopeutujilla on usein sosiaaliset siteet naapurustoon ja he tukeutuvat yhteisöön. He sinnittelevät, koska ovat päättäneet sopeutua.

Varautuja odottaa taloyhtiöltä täydellisen tarkkaa ennakko- ja tilannetietoa läpi remontin.

Varautuja aloittaa hyvissä ajoin

Varautuja taas ennakoi, suunnittelee ja ymmärtää riskit. Hänelle käsikirjoituksen on oltava selvä, ennen kuin ensimmäinenkään purkuryhmä kolkuttaa ovelle.

Varautujalla voi olla putkiremontista vahvakin ennakkokäsitys, joka perustuu esimerkiksi vertaiskeskusteluihin sosiaalisessa mediassa. Varautuja odottaa taloyhtiöltä täydellisen tarkkaa ennakko- ja tilannetietoa läpi remontin.

Usein varautuja hankkii remontin ajaksi väistömajoituksen tai ainakin järjestää sopivasti lomamatkan evakkoajalle. Varautujia on kuitenkin myös taloon jäävissä. He hankkivat ajoissa selviämisvarusteita ja suunnittelevat perheen toimintamallit askeettisia ja pölyisiä olosuhteita varten valmiiksi.

Kopomaa kertoo, että eräs perhe oli esimerkiksi hankkinut pakastavan retkikäymälän ja jakanut valmiiksi vastuut ylimääräisistä kotitöistä, kuten veden kantamisesta.

– Kriisiolosuhteissa hierarkkinen päätöksenteko voi olla hyvä. Joku perheessä siis ottaa selvän vastuun arjen organisoinnista, Kopomaa sanoo.

Suomalainen selviää retkiolosuhteissa hyvin

Kopomaa haastatteli tutkimukseensa 15 henkilöä eri putkiremonttitaloista. Hän havaitsi, että putkiremontti laajentaa asukkaan reviiriä. Remontin aikana arkikäyttöön otetaankin taloyhtiön tai uimahallin saunatila, sukulaisen pesukone, lähikahvilasta tulee työpiste tai muutetaan kokonaan mökille.

Tutkijan mukaan mökkeilyperinne auttaa suomalaista selviytymään askeettisemmassakin arjessa.

Remonttitalossa asumisen tarpeet ovat hyvin konkreettisia. Minne arvotavarat saisi lukkojen taa siksi aikaa, kun kodissani kulkee avaimilla vieraita ihmisiä? Miten säilytän päivän juomavedet ja missä pesen pyykit? Remonttiarjen ruoanlaittoon kuuluvat niin mikroaaltouunit kuin ämpäritkin.

Taloon jäävät asukkaat tulevat myös tavallaan valvoneeksi remonttia.

Putkiremontti voi myös yhdistää

Timo Kopomaa sanoo, että remontti selvästi aktivoi asukkaita.

– Arkea järjestetään uudella tavalla, ollaan eri tavalla aktiivisesti yhteydessä naapureihin ja suunnitellaan asunnon parantamista.

Taloon asumaan jäävien yhteisö tiivistyy, kun yhdessä jonotetaan kellarin suihkuun ja jaetaan kokemuksia oman kodin kaaoksesta.

Toisaalta naapurukset muodostavat myös konfliktien ja linjaerimielisyyksien myötä kuppikuntia, joissa huolta ja pahaa oloa puretaan saman mielisten kanssa. Taloon jäävät asukkaat tulevat myös tavallaan valvoneeksi remonttia, Kopomaa sanoo.

Taloyhtiölle iso remontti on myös iso viestintäprojekti. Kopomaa suositteleekin suunnittelemaan tiedonkulkua etukäteen ja pitämään kirjaa, ketkä taloon jäävät ja ketkä muuttavat pois milloinkin.

Varautujan varustetärpit putkiremonttiarkeen

• Korvatulpat, jos aiot nukkua aamuisin
• Sisäkengät ja suihkusandaalit
• Lisämatto eteiseen pölyä keräämään
• Retki- tai pöytäliesi
• Mikroaaltouuni
• Vedenkeitin
• Pyykkikasseja kuljettamiseen
• Vesikanistereita ja ämpäreitä
• Vanha imuri, joka saa mennä betonipölystä pilalle
• Retkikäymälä, joka pakastaa jätteet