Suihkun rakentaminen ilman taloyhtiön lupaa tuli kalliiksi

Hovioikeus tuomitsi osakkaan maksamaan vesivahingon korjauskuluja, vaikka vahingon aiheuttanut suihku oli asunnossa jo osakkaan tullessa omistajaksi.

Tapahtumien kulku

Asunnossa oli alun perin vain wc. Vessaan rakennettiin sittemmin suihkunurkkaus ilmoittamatta siitä taloyhtiölle. Suihkunurkkaukseen tuli suihkuallas ja -verho.

Vessanpönttöä siirrettiin sivuun suihkunurkkauksen tieltä. Suihkualtaan vedet johdettiin käsienpesualtaan lattiaviemäriin. Lattiakaivoa tai vedeneristystä ei ollut.

Nykyinen osakas tuli omistajaksi vasta muutostöiden jälkeen vuonna 1997. Hän vuokrasi asuntoa eteenpäin. Vuokralaiset vaihtuivat 1–2 vuoden välein.

Koko taloyhtiössä tehtiin kosteiden tilojen tarkastus vuonna 2001. Tuolloin todettiin, että asunnon suihkuhuoneen kunto oli välttävä, kosteudet olivat kohonneet ja seinän kunto oli heikko.

Tarkastusraportin mukaan seinärakenteiden kosteudet piti selvittää tarkemmilla kosteusmittauksilla ja määrittää korjaustarpeet. Raportissa todettiin lisäksi, että tila ei ollut taloyhtiön vastuulle kuuluva märkätila.

Alapuolella asuva naapuri havaitsi asuntonsa katossa vesivahingon vuonna 2010. Selvityksissä kävi ilmi, että vahinkoja oli tullut myös kolmelle muulle asunnolle.

Suihkualtaan pohjaviemäri oli vuotanut rakenteisiin. Vahinko oli syntynyt pitkän ajan kuluessa. Vesivahingon toinen aiheuttaja oli keittiön pesualtaan irronnut viemäri. Vedet olivat valuneet viemärin juuresta lattian sisään. Molemmat vuodot olivat kastelleet samaa aluetta.

Osakas kertoi tehneensä seiniin saumauksia vuoden 2001 tarkastusraportin perusteella. Muita korjauksia hän ei ollut tehnyt, koska välitöntä korjaustarvetta ei raportin mukaan ollut.

Taloyhtiö korjautti vahingot, mutta vaati korvauksia asunnon omistajalta oikeusteitse. Korjauskuluksi tuli 41 000 euroa.

Omistaja tuli viimeistään 2001 kosteusraportin saadessaan tietoiseksi siitä, että vessan muutokset eivät olleet yhtiön hyväksymiä, ettei vesieristyksiä ollut eivätkä rakennusmääräykset täyttyneet.

Osakkaan olisikin pitänyt ymmärtää, että riski kasvoi suihkutilassa vuosien saatossa. Osakkaalla oli siis korostettu huolenpitovelvollisuus. Hän ei sen sijaan ollut vastuussa keittiöaltaan irronneen viemärin vesivuodosta.

Saadakseen hakemansa korvauksen kokonaisuudessaan taloyhtiön olisi pitänyt näyttää, että kaikki korjauskulut aiheutuivat vain vessan vuodosta.

Oikeudellinen arvio

Omistaja aiheutti hovioikeuden mielestä vessan vesivuodon, kun hän oli sallinut huoneistossaan vuosikausien ajan rakennusmääräysten vastaisen suihkun käytön.

Hän ei sen sijaan ollut vastuussa keittiön altaan viemärin vesivuodosta.

Hovioikeuden mielestä ei voinut arvioida, kumpi vuoto, vessan vai keittiön, vaikutti vahinkoihin enemmän. Oikeuden mielestä kumpikin syy vaikutti siis yhtä paljon.

Tuomio

Omistajan pitää maksaa taloyhtiölle puolet yhtiön vaatimista yli 41 000 euron korjauskustannuksista.

Lisäksi hänen pitää korvata taloyhtiön oikeudenkäyntikulut 6 200 eurolla ja hovioikeudessa 1 700 eurolla viivästyskorkoineen.

Lähde: Edilex